1.KAUNISTA VALOA (Elisa Laiho)
Hehkuu elämä kaupungin
On täällä taikaa vieläkin
Näitä katuja mä rakastin
Sun ikkunalta taivaita katselin
Mä löydän pienen kahvilan
jonne jäätiin joskus tanssimaan
Tuuli lempeesti puhaltaa
tuo tuoksusi mukanaan
Pientä tarinaa jokainen kirjoittaa
Osana maailmaa, suurta kudelmaa
Haikean suloinen oot eräs luku rakkauden
Takana kaipauksen, surun haavojen
On piilossa kaunista valoa
Ensin sua pakenin ja väistelin
luonnonvoimaa pelkäsin
Samaan aikaan unessa ja valveilla
Aistit huusi onnea
Halusin huomiosi omistaa
olin nuori ja tein susta jumalaa
Nyt tiedän: jos vain rakastaa
kaiken lainaan saa
Pientä tarinaa jokainen kirjoittaa
Osana maailmaa, suurta kudelmaa
Haikean suloinen oot eräs luku rakkauden
Takana kaipauksen, surun haavojen
Hehkuvat silmäni edelleen
Vaikka vuodet ei minuakaan säästäneet
Vielä sydän hapuilee ja unelmoi
Pientä tarinaa jokainen kirjoittaa
Osana maailmaa, suurta kudelmaa
Haikean suloinen oot eräs luku rakkauden
Takana kaipauksen, surun haavojen
On piilossa kaunista valoa
2. SYDÄN KUUNTELEE (Elisa Laiho)
Olen odottanut sinua
halunnut etsiä totuutta
joka sydäntäni pelottaa
Laitat kaiken sekaisin,
järkytät koko olemustani
Kuin Kilven runossa, sanon:
tervetuloa
Katseesi maalaa maisemaan neljä vuodenaikaa
Kaunis hiljaisuus kertoo tarinoitaaan
ja sydän kuuntelee, ei mitään pyydä eikä tee
suurta salaisuutta lävitsesi hengittää
Kun minulle hymyilet
olen lapsi sekä aikuinen
olet vieras jonka tunnen tarkalleen
Reittejä vaikeita
oli tarkoituskin kulkea
ne toivat meidät juuri
tähän risteykseen
Katseesi maalaa maisemaan neljä vuodenaikaa
kaunis hiljaisuus kertoo tarinoitaaan
ja sydän kuuntelee, ei mitään pyydä eikä tee
suurta salaisuutta lävitsesi hengittää
Kipu vaani kantapäillä
mutta pelko katoaa
siiveniskun on sylissäni
pala tähteä
Katseesi maalaa maisemaan neljä vuodenaikaa
kaunis hiljaisuus kertoo tarinoitaaan
ja sydän kuuntelee, ei mitään pyydä eikä tee
suurta salaisuutta lävitsesi hengittää
3. PIENET AIHEET (Petri Lahtinen)
Mistä löydän pienet aiheet,
ylpeyden aiheet,
kun pelkään,
liian pieni olen suuruuteen
Niin, tiedän kyllä miten
pienet aiheet ovat vallankumouksien
ja kuinka kruunut kuninkaiden
putoavat syliin varkaiden
Pienet aiheet ylpeyden peittyy alle suuruuden
ja ne pienenevät vaan, katoavat kokonaan
pienet aiheet ylpeyden ovat sanat laulujen
ja ne hiljenevät vaan, katoavat kokonaan
Mistä löydän pienet aiheet,
ilon aiheet
kun pelkään,
liian suuri olen pienuuteen
Niin, tiedän kyllä miten
pienet aiheet ovat vallankumouksien
ja kuinka kruunut kuninkaiden
putoavat syliin varkaiden
Pienet aiheet ylpeyden peittyy alle suuruuden
ja ne pienenevät vaan, katoavat kokonaan
pienet aiheet ylpeyden ovat sanat laulujen
ja ne hiljenevät vaan, katoavat kokonaan
Kruunut kuninkaiden
Putoavat syliin varkaiden
Pienet aiheet ylpeyden peittyy alle suuruuden
ja ne pienenevät vaan, katoavat kokonaan
pienet aiheet ylpeyden ovat sanat laulujen
ja ne hiljenevät vaan, katoavat kokonaan
4. SUUTELE MINULLE SIIVET (Tommy Tabermann)
Suutele minulle siivet, en minä lennä pois,
minä vain levitän ne
suojaksi sinun yllesi,
veitseksi kuoleman kurkulle.
Jos lähdenkin, en minä
kauan viivy, pian minä luoksesi
palaan, sirpin sinä minulta saat
jolla niittää,
vasaran jolla rakentaa, ja ruukkuusi
siemeniä ja multaa.
Ja jos en palaisikaan, kanssani olisit
maailman halki, siipieni alla kuin kevättuuli.
5. JÄLKEENPÄIN (Tommy Tabermann)
Haavet kirvellen
istun meren rannalla
yksin ja katselen.
Nyt ymmärrän paremmin
kivuliasta kulkuamme:
vasta tyynen tultua
erottuvat karikot.
Emme me koskaan tyyntä toivoneet.
Tuulta me toivoimme
ja mustat liput
tuulessa liehumaan.
Kirvelkää, silmäkulmat!
Ei löydy minusta silti
ankkuripaikkaa
katumukselle.
6.TILAA TAIVAALLA (Elisa Laiho)
Sä olit kuin huumaavaa
savua mustaa ja valkeaa
joka kiemurteli mielen nurkkiin leijumaan
Ei kauaa kestänyt satua
kun totuus oli täynnä mutkia
jäin luokses vieläkin
kiersin polttavaa savua kuin yöperhonen
tiesin vastauksen:
Ei rakkaus sido paikoilleen
se oikoo siivet taipuneet
ja hellästi kuiskailee
lennä vaan, on tilaa taivaalla
Moni sanoi lähde vaan
löytyy jotain parempaa
mut ei se oo niin helppoa jos on pistoin taitavin
kirjailtu kiinni häpeään
ja tottunut väistämään tummia pilviä,
myrskyjä sietämään
se sielun värit haalistaa,
tiesin täytyy irrottaa
Ei rakkaus sido paikoilleen
se oikoo siivet taipuneet
ja hellästi kuiskailee
lennä vaan, on tilaa taivaalla
Jotain hyvää koitui sustakin
pakotit mut piirtämään ääriiivani
Ei rakkaus sido paikoilleen
se oikoo siivet taipuneet
ja hellästi kuiskailee
lennä vaan, on tilaa taivaalla
7. MATKALLA (Annukka Pullolla)
Olisinko tavannut sinut
jos en olisi kulkenut juuri tätä tietä,
kiivennyt ylos vuorenrinnettä
juossut läpi tulen ja savun
joka poltti sisälläni
vaikka liekki oli jo sammunut
Kuulen, kuinka äänesi kuiskaa
vaikka sanat ovat turhaa
Olisinko tavannut sinut
jos en olisi seurannut
outoa ääntä kaupunkiin meren rannalla
jonka kauneus ja julmuus
saivat minut hetkeksi uskomaan
että sinua ei olekaan
Kuulen kuinka äänesi kuiskaa
vaikka sanat ovat turhaa
katsoit minua ensimmäistä kertaa
ja tiesin kaiken sinusta,
ja minusta
Olisinko ohitsesi kulkenut
jos olisin tavannut sinut aiemmin
kun jo osasin sinua kaivata
mutta en tiennyt kasvojesi ääriviivoja
8. IHONI ALLA (Aura Raulo)
Tää taivas on
tuntematon
ylläni vain vieraita
tähtiä outoja
tuijottaa
mutta minä
otan askeleen outoon ja uuteen
sisälläni huutaa ääni
nostan katseeni yötaivaaseen
Ihoni alla
on revontulten riekaleita
- - kaipauksen kylmiä viiltoja
jäävuoren reunan sirpaleita
Tää maa jäinen
yksinäinen
sydämeni joutomaa
petoa nukkuvaa
elättää
kunnes sinä
otat askeleen outoon ja uuteen
salaisissa
onkaloissa
kipinä liekkiin leimahtaa
Ihoni alla
on lohikäärmeen kyyneleitä
--tahtoa niin mahdotonta
auringontulta ja salateitä
Katson sinuun
se saa jäätiköt taas sulamaan
Sisälläni huutaa ääni
laita kaikki nyt palamaan
Ihoni alla
on revontulten riekaleita.
auringontulta ja sirpaleita
Ihoni alla
lohikäärmeen kyyneleitä
jäävuoren reunan salateitä
9. PIENI LAULU ANTAMISEN IHMEESTÄ (Tommy Tabermann)
Annoin sinulle höyhenen ja sinä sanoit sitä siiveksi. Minä annoin sinulle murusen ja sinä sanoit sitä
leiväksi.
Minä annoin sinulle tilkkasen ja sinä sanoit sitä mereksi. Niin paljon sinä minulle annoit: meren,
siivet, leivän.
Mitähän olisin saanut, jos olisin uskaltanut antaa vähän enemmän.
10. TOTUUS (Tauno Naumanen)
Olet usein salattuna,
liikut ajassa ja elämässä,
mistä tullut, mihin menet.
Usein kompastumme siihen -
tuskaisina.
Lyömme ruumiimme ja sielumme
verille asti.
Tulet toisinaan näkyviin
vuosisatain, tuhansien päästä.
Kun historia
on kuorinut tomun
ja erehdyksen kaunan
päältäsi.
Ketään et kumarra,
mutta peittää sinut moni tahtoisi
kukin omalla tavallaan,
kietoa johonkin,
ettei se sattuisi meihin,
köyhä unelmiinsa,
mahtava valtaansa,
rikas omaisuuteensa.
Ajan hammas syö kaikkea,
muutumme mullaksi,
elämä kehdosta hautaan,
virtaava valon ja varjon leikki,
mutta totuus ei ole värähtänyt,
me vain värisemme.
totuus ei ole värähtänyt,
me vain värisemme
Ketään et kumarra,
mutta peittää sinut moni tahtoisi
kukin omalla tavallaan,
kietoa johonkin,
ettei se sattuisi meihin,
köyhä unelmiinsa,
mahtava valtaansa,
rikas omaisuuteensa.
11. AAMULLA VARHAIN (trad/Ukko Könni/Elisa Laiho)
Aamulla varhain kun aurinko nousi
silloin unestani heräsin
tummissa aalloissa mieleni souti
hiljaa voimiani keräsin
Sydämeni oli niin surusta raskas
miksi sä kultani hylkäsit mun
Illalla myöhään kun aurinko painui
suru toi silmääni kyyneleen
päivän työ oli sydämeni lääke
sai illan rauha sen murheeseen
Sydämeni oli niin surusta raskas
miksi sä kultani hylkäsit mun
Vielä tahdoin uskoa taikaan
sun silmiisi ihaniin
vaikka tie oli ollut niin pitkä
monista murheista lupauksiin
Yö oli kaunis ja äänesi hellä
kaiken nähdä sain uudestaan
vielä annoin mä sieluni sulle
mutta sitä et huolinutkaan
Sydämeni oli niin surusta raskas
miksi sä kultani hylkäsit mun
Vihdoin kun unen helmaan mä vaivun
silmistä kuivuu kyyneleet
kiitän sua kultani hetkistä noista
kun olit ystävä minulle